perjantai 20. lokakuuta 2017

Sairaskuulumiset

Hilda on nyt ollut kaksi yötä isänsä kanssa infektio-osastolla. Keuhkokuvissa näkyi jotain muutoksia, ja aluksi meille puhuttiin keuhkokuumeesta, mutta ilmeisesti "vaan" on joku keuhkoinfektio kyseessä. Virusperäinen joka tapauksessa, sillä tulehdusarvot eivät ole nousseet. Minä tietysti pelästyin suunnattomasti keuhkokuumetta, sillä juuri eräs lääkäri jutteli, että saattaa olla esimerkiksi, että keuhkokuume sattuisi Hildan kohtaloksi, koska hänellä keuhkoissa on ollut ongelmaa. En uskaltanut lähteä ensimmäisenä iltana kotiin, sillä pelkäsin, että Hilda kuolee sillä välin. Lääkäri kävi uudelleen juttelemassa meidän kanssa, ja rauhotuin sen verran, että uskalsin lähteä. Nukkumisesta ei kuitenkaan tullut mitään kotonakaan. Huoli oli niin kova pienestä.

Seuraavana päivänä Hilda oli jo virkeämpi, ja illalla alkoi jutellakin tuttuun tapaansa. Jukka oli saanut jopa hymyjä. Ruoka ei maistu suun kautta, mikä onkin ainoa ikävämpi juttu tässä nyt, mutta tänään olisimme päässeet silti kotiutumaan. Mutta. Tietysti tulee nyt mutta. Hilda on alkanut tänään oksentaa kaikki maidot mitä on sisälle saatu menemään. Tulin hakemaam Jukkaa ja tyttöä kotiin, mutta tehtiinkin vuoronvaihto vaan taas. On nyt epäselvää mistä oksentaminen johtuu. Onko tyttö niin limainen, että lima tulee pihalle vai onko kyseessä kenties oksennustauti? Joka tapauksessa oksentaminen on epätyypillistä Hildalle, joten jäätiin vielä seurailtavaksi.

Turhauttavaa, että lasten syysloma menee näissä merkeissä. Ja inhottaa katsoa, kun pienellä on huono olla. Ison osan Hildan itkuista selittää vatsakivut. Jostain syystä hänellä on nyt ollut ummetusta ja ilmavaivoja, jotka ovat itkettäneet. Kun hän on saanut niihin helpotusta, niin olo on kohentunut. Toki vieläkin hän on melkoisen väsynyt, sillä yöt ovat olleet rikkonaisia.

Itsellä on ollut mieli maassa myös sen takia, että ystäväni trisomiatyttö menehtyi eilen. Näiden pienten kuolemat koskettavat aivan erityisellä tavalla. Toivon kovasti voimia ja varjelusta perheelle tänä raskaana aikana.

4 kommenttia:

  1. Voi ei.. jaksamisia teille kaikille. Erityisesti pienelle Hildalle. Onko jo yhtään helpottanut? Ja osanottoni menehtyneestä ystäväsi lapsesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Me päästiinkin kotiin sitten illalla, kun ei ollut oksutautia. Hilda voi jo paremmin, mutta vielä on toipilas.

      Poista
  2. Paranemista Hildalle ja voimia koko perheelle. Lapsen sairastaminen on aina ikävää, mutta voin kuvitella sen huolen määrää kun erityinen lapsi sairastuu. Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo on siinä vähän erilainen ikävä vivahde, kun Hilda sairastuu verrattuna sisaruksiin. Joutuu aina pelätä pahinta.

      Poista