lauantai 28. huhtikuuta 2018

Pipi tyttö

Kylläpä on kipeä tyttö pitkästä aikaa. Eilen illalla jo mietin pitääkö lähteä sairaalaan, koska hengitys oli melko vaikeaa ja mielestäni jopa vinkuvaa. Jukka sai kuitenkin tytön rauhoittumaan ja yökin oli mennyt paremmin, kuin edellinen yö, jonka hän huusi lähes kokonaan. Itse nukuin viime yön Iisakin kanssa Antonin huoneessa. Nyt Hilda haluaisi nukkua, mutta herää jatkuvasti yskimään. Kurkku on selvästi kipeä ja ääni käheä kaikesta huutamisesta.

Väsy tyttö

Eilen huomasin, että Hildan nenänpää alkoi sinertää, joten otin happirikastimen käyttöön. Pitkästä aikaa mittasimme myös illalla tytön satutaatiota, ja ilman happilisää se oli alhainen, alle 90 välillä ihan reippaastikin. Liitimme happirikastimen yöksi vpapiin. Satutaatiomittari on kyllä ihan oleellinen asia näissä hetkissä, jotta osaamme säätää lisähapen määrän sopivaksi. Vieläkin suututtaa, ettei sitä aluksi annettu meille ja minkä taistelun kautta sen lopulta saimme. Sekin ärsyttää, että nämä asiat ovat jääneet kaivelemaan näinkin paljon.

Saturaatiomittari pääsi pitkästä aikaa käyttöön.

Eilen kaikki maidot menivät ruiskulla suuhun, ja mitään ruokaa Hilda ei suuhunsa ottanut. Hilda ei maidon ruiskutusta ihan kauheasti protestoinut, joten saimme juotettua ihan hyvän määrän infasourcea päivän mittaan. Siitähän Hilda saa ihan tarpeeksi ravintoa sairastellessaan. Tänään tullessani makuuhuoneeseen tyttö joi täällä jo pullosta. Se oli kiva huomata! Vaikka olo näyttää olevan vielä ihan kauhea, on silti aina mukavampi, kun hän juo tai syö itse.



Eilen taas mietin miten haastavaa meidän elämä näissä hetkissä on. Kävi jopa pieniä katkeria ajatuksia mielessä, että miksei meillä voisi olla täällä ihan tavallinen parivuotias tyttö. Kuinka helppoa elämä olisikaan! Iisakin myötä on oikeasti tajunnut miten helppoa ja huolettomampaa elämä terveen lapsen kanssa on. Kaikeksi onneksi Iisak on noin leppoisa ja tyytyväinen lapsi. Hänen kanssaan sujuu hyvin ja hän tyytyy vähempään nyt, kun sisko on kipeä. Eihän sekään tietysti ihan reilua ole, mutta Iisak oppii pienestä pitäen tällaiseen elämään. Onneksi isot sisarukset antavat hänelle huomiota yllinkyllin ja mekin varmasti teemme hänen kanssaan vielä enemmän asioita isompien lasten etävanhempiviikonloppuina hänen kasvaessaan. Välillä mietin kuinka ihanaa olisi, että hänellä olisi vielä yksi täyssisarus täällä, mutta ei vielä, ehkä ei koskaan.

10 kommenttia:

  1. Olettehan käyneet lääkärissä varmistamassa, ettei ole mitään antibioottia vaativaa tulehdusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olla vielä. Kuumetta ei ole ja vaikuttaa muutenkin Hildan ”perusflunssalta”. Mietin sitä, et onko sillä vaikutusta nyt tähän, että Flixotiden annostusta pienennettiin juuri.
      Toki menemme tänään sairaalaan, jos tilanne pahenee. Nyt on hieman parempi, kuin eilen.

      Poista
  2. Paljon voimia ja paranemista pienelle Hildalle ♥

    -Jensku

    VastaaPoista
  3. Voi pientä mussua. Jaksamista teille! Terveen pienenkin lapsen sairastelu on rankkaa, mut Hildan varmasti rankempaa teille vanhemmille. Toivottavasti pikkuinen paranisi pian ❤ muuten näin sen teidän ylen videon. Ihana oli nähdä videota teistä ja hildasta!

    VastaaPoista
  4. Paranemista pienelle Hildalle ja koko perheelle aurinkoisia päiviä❤ T:Hanna

    VastaaPoista